Uutishuone

Työyhteisöjen yksinäiset

22.02.2024 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Työyksinäisyys ei ole vain koronapandemian aiheuttamaa, vaan ilmiö on ollut olemassa jo sitä ennen.

Apea mieli, innottomuus työtä kohtaan, väsymys, syrjään sysätty olo. Saatat kärsiä työyksinäisyydestä. 

Koetko itsesi osaksi joukkoa vai ulkopuoliseksi? Työyhteisön kulttuuri sekä omat ja kollegoiden työkaveritaidot vaikuttavat voimakkaasti siihen, kokeeko työssään yksinäisyyttä. 

Työyksinäisyydessä ei ole kyse vain yksin olemisesta. "Ihminen voi kokea yksinäisyyttä myös ihmisten seurassa. Joku taas ei koe itseään yksinäiseksi, vaikka tekisi töitä yksin”, tutkija Jussi Tanskanen Vaasan yliopistosta sanoo. Hän on työskennellyt tutkijana työelämäaiheiden parissa yli kymmenen vuoden ajan.

Koska ihminen on sosiaalinen olento, sosiaalisia tarpeitaan ei oikein voi sysätä syrjään työpäivän ajaksi.

"Yksinäisyyden kokemus syntyy siitä, että ihmisen kaipaamien sosiaalisten suhteiden ja todellisten sosiaalisten suhteiden välillä on ristiriitaa. Osalla meistä sosiaalisten suhteiden tarpeita on enemmän, osalla vähemmän”, Tanskanen sanoo. 

Yksinäisyys voi olla yksi syy työuupumukseen 

Työyksinäisyyttä kokeva kaipaa merkityksellisiä sosiaalisia tilanteita työpäivänsä varrelle. Hän haluaa osakseen ymmärrystä, hyväksyntää ja arvostusta. 

Jos niitä ei saa, työyksinäisyys voi aiheuttaa niin fyysistä kuin psyykkistä oireilua. Esimerkkeinä Tanskanen mainitsee työuupumuksen, stressin, masennusoireet, uniongelmat ja alentuneen työn imun. "Ne kaikki ovat työntekijän ja koko organisaation kannalta erittäin huonoja asioita. Työntekijän suoriutuminenkaan ei ole niin hyvää kuin se voisi olla."

Työyksinäisyys ei ole vain koronapandemian aiheuttamaa, vaan ilmiö on ollut olemassa jo sitä ennen. "Eihän se niin mene, että lähityössä toimistolla kaikki olisi automaattisesti ollut kunnossa."

Hypähdyksessä digivälitteiseen vuorovaikutukseen ei silti heti ymmärretty kyllin vakavasti, että sosiaaliset suhteet eivät synny itsestään. "Sosiaalisuus etänä on vaikeaa. Sosiaalisuudesta ei kuitenkaan kannata tinkiä ja ajatella, että hoidetaan kokous vain nopeasti pois." Pitkällä tähtäimellä sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta on nimittäin hyötyä sekä työntekijän että organisaation kannalta vaikkapa sitoutumisena työhön ja työyhteisöön.

Uudet työntekijät alttiita työyksinäisyydelle

Työpaikan vaihtajat saattavat kokea työyksinäisyyttä muita herkemmin, mikäli heitä ei toivoteta osaksi joukkoa ja esimerkiksi perehdytys on alusta lähtien heikkoa. 

Jos uusi työntekijä ei tapaa kasvotusten uusia kollegoitaan, voi digialustoilla tutustuminen jäädä ohueksi kasvokkaiseen tapaamiseen verrattuna. "Etäviestintää ei koeta yhtä vivahteikkaaksi ja tyydyttäväksi kuin kasvokkaista viestintää. Väärinymmärrysten riski kasvaa. Vuorovaikutuksen määrä laskee. Spontaanit tilanteet ja tervehtimiset jäävät pois." 

Usein uudessa työpaikassa aloittava on nuori työntekijä. Nuoret aikuiset voikin Tanskasen mukaan nimetä toiseksi ryhmäksi, joka on keskimääräistä alttiimpi kokemaan yksinäisyyttä työssään.

Miten ehkäistä yksinäisyyttä? 

Tanskasen mukaan kaikki lähtee ystävällisestä vuorovaikutuksesta ja esimerkiksi avun tarjoamisesta kollegalle. "Sekin auttaa, että luodaan työpaikalle kulttuuria, jossa on suotavaa keskustella muustakin kuin työstä."

Tutkija Jussi Tanskanen kannustaa puhumaan työpaikoilla työyksinäisyydestä. Avun tarjoaminen ja kuulumisten kysyminen ovat ensi askelia työyksinäisyyden karistamiseen. Työyksinäisyys ja työyhteisön sosiaaliset käytänteet on hyvä ottaa puheeksi niin tiimeissä kuin johtotasolla. 

Työyhteisöön kannattaa luoda mahdollisuuksia merkityksellisille kohtaamisille ja kannustaa yhteisöllisyyteen. Aloitteen tekijänä ja rakenteiden luojana voivat olla yksittäiset työntekijät, tiimit tai vaikka tiiminvetäjät.

Työyhteisön vapaamuotoisempaan keskusteluun tarkoitetut chat-kanavat, palavereihin erikseen varatut hetket epäviralliselle keskustelulle ja vaikkapa kameroiden pitäminen päällä videokokouksissa ovat kaikki keinoja, joilla rakennetaan yhteyttä muihin. Jonkin verran on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että esimerkiksi kameroiden pitäminen päällä videopalavereissa suojaa työyksinäisyydeltä. 

Lisäksi Tanskanen kannustaa pohtimaan, voisiko joitakin työtehtäviä tehdä parin kanssa tai tiimityönä. Mentorointi ja sparraus ovat nekin hyviksi todettuja keinoja ottaa uusi työntekijä osaksi yhteisöä. "Jos sparrauspari vielä vaihtuu parin kuukauden välein, uudella työntekijällä on kohta paljon tuttuja sparrauspareja." 

Ihmisellä on voimakas tarve kokea kuuluvansa joukkoon. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi uusi työntekijä otetaan vastaan, häneen tutustutaan ja hänet huomataan ja huomioidaan. "Tarjotaan apua ja muistutetaan siitä, että apua voi myös itse pyytää." Tarvitaan sosiaaliseen rohkeuteen kannustava ympäristö, jossa työntekijä uskaltaa ottaa yhteyttä, pyytää apua, avata suunsa palavereissa tai kertoa henkilökohtaisia kuulumisia. 

Yhteisöllisyyttä luovia käytäntöjä kannattaa muovata kulloisenkin yhteisön toiveista ja tarpeista käsin. "Ketään ei pidä pakottaa mikään. Ei siis pakollisia piirileikkejä." 

Työkaveritaidoiltaan taitava vähentää työyksinäisyyttä 

Työkaveritaidot ovat tärkeitä taitoja työelämässä. Hyvät työkaverit voivat olla suoranainen pitovoima, vaikka työssä muuten olisi piirteitä, jotka eivät ole mieluisia. 

Professori Satu Teerikankaan johtamassa tutkimuksessa (2020) selvitettiin, että suomalaiset työntekijät arvostavat kollegassa ammattimaisuutta, yhteisten tavoitteiden eteen työskentelemistä ja työn sujumisen varmistamista. Valoisuus, inhimillisyys, luottamus ja rohkeus nousivat esille arvostettuina piirteinä.

Tutkija Jussi Tanskasen mukaan hyvän työkaverin tunnistaa myös siitä, että hän kantaa vastuuta siitä, että kaikki otetaan mukaan työyhteisöön. Hyvät työkaveritaidot ovat toisin sanoen avain työyksinäisyyden selättämiseen. 

Työkaveritaitoihin sisältyvät myös viestintätaidot, jotka ovat erityisen tärkeitä hybridityössä. "Ihminen tulkitsee digitaalisen viestinnän herkemmin vähän negatiivisesti. Esimerkiksi sähköpostit kannattaa kirjoittaa jopa yliystävälliseen sävyyn, jotta ei vaikuttaisi tylyltä tai liian formaalilta. Digitaalisessa viestinnässä väärinkäsitysten määrä voi olla älytön. Eri sukupolvet saattavat tulkita vaikkapa emojeja aivan eri tavoin”, Tanskanen sanoo. 

Työkaveritaitoihin lukeutuu myös herkkyys huomioida toisten sosiaaliset tarpeet. Vaikka itse ei kaipaisi kummempaa rupattelua, toiselle se voi olla tärkeää. Kollegoiden elämäntilanteiden huomioiminen on viisasta. Yksi saattaa kaivata hiljaisuutta työntekoon, toiselle kollegat ovat tärkeitä ystäviä ja keskustelukumppaneita. 

Jo pelkkä tieto siitä, että sosiaalista tukea on tarvittaessa saatavilla, voi suojata yksinäisyyden kokemuksilta. Sosiaalinen tuki viittaa esimerkiksi käytännönläheiseen auttamiseen tai vaikka henkiseen tukeen kuten kannustukseen ja lohduttamiseen. 

Julkaistu ASIAn jäsenlehdessä 1/2024. Teksti: Iida Ylinen. Kuvat: Jani Laukkanen

Lue lisää:

Vaasan Yliopisto: Työyksinäisyys ja työhyvinvointi

Työyhteisön monimuotoisuus on tärkeä osa yrityskulttuuria

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...