Laki kohdentuu väärin ja lisää raskaussyrjinnän riskiä.

Hallitus jätti eduskunnan käsiteltäväksi tammikuun 15. päivä lakiesityksen määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamiseksi. Toteutuessaan lakiesitys vaikuttaa vahvasti läpi palkansaajakentän, mutta varsinkin vaikutus tuntuu erityisasiantuntijoille.

Syitä on useita. Ensinnäkin koulutustason noustessa erityisasiantuntijoiden määrä lisääntyy nopeasti ja nimenomaan työurien alkupäässä. Toiseksi naisten osuus erityisasiantuntijoissa kasvaa myös koko ajan. Tämä tarkoittaa, että jo vanhastaan eniten määräaikaisuuksien puristuksessa olevat saattavat joutua uuden lain myötä entistä hankalampiin tilanteisiin.

Hallituksen mukaan lain tärkein tavoite on alentaa rekrytoimiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä ja auttaa niitä kasvuun ja lisätä työllisyyttä.

Lain vaikutukset eivät kuitenkaan jäisi vain pieniin yrityksiin, vaan ne muokkaisivat lähes joka toisen (46 %) työnantajan käytäntöjä. Tämä selviää Verianin Akava Worksin toimeksiannosta tekemästä Määräaikaisuudet 2025 -kyselytutkimuksesta.

"Laki heikentää jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa."
 

Pieniä kiinnostaa vähiten

Kyselyn tuloksia voi pitää huolestuttavina. Peräti kolme neljästä (74 %) niistä yrityksistä, joiden työsopimuskäytännöt muuttuisivat, sanoo että jatkossa osa määräaikaisista sopimuksista sovittaisiin perusteettomina. Tässä joukossa korostuu erityisen selkeästi yli sadan hengen yritykset (89 % vastaajista).

Hallituksen tavoitteen kannalta ristiriitaista on, että pienimmissä, alle 20 henkilöä työllistävissä, yrityksissä vaikutus olisi kaikkein vähäisin selkeällä erolla suuriin yrityksiin (63 % vastaajista). Näyttää siis siltä, että lain kohdennus on mennyt pieleen.

Toimialoista innokkaimpia perusteettomien määräaikaisten tekijöitä olisivat teollisuus ja rakentaminen (78 %) ja palvelut (75 %), joista varsinkin rakentaminen ja palvelut ovat jo nyt hyvin ahkeria määräaikaisuksien käyttäjä.

Yli puolet (54 %) yllä mainitusta yritysjoukosta sanoo myös, että vakituiseen työsuhteeseen palkkaamisen sijaan osa uusista työsuhteista solmittaisiin perusteettomina määräaikaisuuksina. Tässäkin joukossa hyödyntäjiä on eniten suurimmissa yrityksissä (61 % vastaajista). Toimialoista korostuvat jälleen teollisuus ja rakentaminen (63 %) ja palvelut (61 %).

Tulokset ovat selvät. Määräaikaisuuksien helpottaminen kelpaa kaiken kokoisille yksityisille työnantajille läpi toimialakentän, samoin kuin julkisen ja kolmannen sektorin työnantajille. On täysin selvää, että kun hallitus antaa yrityksille uusia työkaluja käyttöön, niitä myös käytetään. Laissa onkin merkittäviä työelämää ja yleistä elämänlaatua heikentäviä riskejä.

Suuret yhteiskunnalliset vaikutukset

Määräaikaisuuksien helpottamisen vaikutukset tuntuvat paljon laajemmin yhteiskunnassa kuin pelkästään työelämässä.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yleistä jo nyt. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2024 julkaiseman Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan raskaussyrjintää kokee Suomessa joka neljäs raskaana oleva. Luku on häkellyttävän suuri.

Yleisin syrjinnän muoto on nimenomaan määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Lisäksi miltei puolet raskaana olevista kokee työelämässä raskauden tai perhevapaan vuoksi syrjintää, pelkoa oman aseman vaarantumisesta tai jotain muuta kielteistä. Raskaana olevien syrjintä heijastuu luonnollisesti myös heidän lähiympäristöönsä.

On vahvat perustelut uskoa, että uusi laki lisää raskaussyrjintää entisestään. Syrjivä työelämä heikentää halua perustaa perheitä ja hankkia lapsia, eli tämän lain vaikutus yhdistettynä yleiseen epävarmuuteen ja hallituksen aiempiin palkansaajien asemaa koskeviin päätöksiin voi tuntua jopa väestötasolla.

Toteutuessaan määräaikaisuuksia helpottava laki heikentää jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien työntekijöiden asema ja vähentää tulevaisuudenuskoa. Se puolestaan heikentää Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta talouskasvua.

Määräaikaisuuden perustelu ei ole ollut ylivoimaista tähänkään saakka. Lisäksi, kun työn kysyntä kasvaa, työpaikkoja syntyy ilman työelämän heikennyksiäkin. 

Näin tutkittiin:

Määräaikaisuudet 2025 -tutkimuksessa haastateltiin kahtasataa työsuhdekäytännöistä vastaavaa johtajaa yli viisi henkilöä työllistävistä organisaatioista sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.

Heiltä kysyttiin, vaikuttaisiko suunniteltu lakimuutos organisaation työsopimuskäytäntöihin esimerkiksi niin, että ”osa määräaikaisista työsuhteista organisaatiossanne tultaisiin sopimaan ilman perustetta” tai niin, että ”osa uusista työsuhteista tultaisiin solmimaan määräaikaisina ilman perustetta vakituiseen työsuhteeseen palkkaamisen sijasta”.

Teksti: Miia Kannisto, Akavan erityisasiantuntija, juridiikka. Kuva: Liisa Takala, Akava   

_Faktaa

• _{Hallituksen esitys määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamisesta on annettu eduskunnalle 15.1.2026. Muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.}
• _{Määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.}
• _{Lisäksi sen voisi solmia, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta.}
• _{Tällainen työsopimus saisi kestää enintään vuoden.}
• _{Sopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta.}
• _{Sopimus olisi irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, sen jälkeen, kun se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.}
• _{Uuden sääntelyn tarkoittamalle määräaikaiselle työntekijälle on tietyin edellytyksin tarjottava vakituista työtä tai perustellusta syystä tehtävää määräaikaista työsopimusta.}
• _{Tämän uuden sääntelyn rinnalle jäävät edelleen perustellusta syystä tehtävät määräaikaiset työsopimukset, joiden osalta ei ole tulossa muutosta.} 

Teksti on julkaistu ASIA-lehdessä 1/2026.