Vuosi 2026 tuo mukanaan merkittäviä muutoksia suomalaiseen työelämään. Osa muutoksista on jo astunut voimaan, osa muutoksista on edelleen valmistelussa tai eduskunnan käsittelyssä. Joka tapauksessa omaksuttavaa riittää.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen madaltamiseen tähtäävät muutokset astuivat voimaan 1.1.2026. Työnantaja saa nyt irtisanoa työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä, eikä vaatimuksena ole enää asiallinen ja painava syy, kuten ennen. Olemme kirjoittaneet muutoksesta tarkemmin edellisessä numerossa 4/2025 ja sivuilla 18-19 sekä nettisivuillamme.

_{Teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä ei voida irtisanoa ilman asiallista ja painavaa perustetta 1.1.2026 alkaenkaan. Tämä on teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen ansiota. Sen mukaan henkilöperusteiselta irtisanomiselta edellytetään edelleen asiallista ja painavaa syytä. Näin on ainakin työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen asti (11/27, tai 11/26 saakka, mikäli sopimus irtisanotaan).} 

Yhteistoimintalain muutos etenee vaiheittain. Ensimmäinen vaihe koski pienten työnantajien rajaamista lähes kokonaan yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolelle sekä muutosneuvottelujen kestoa, ja tuli voimaan jo 1.7.2025. Tarkemmin jo voimaan tulleista muutoksista olemme kirjoittaneet numerossa 3/2025, s. 14-15 ja nettisivuillamme. Toinen vaihe koskee henkilöstön hallintoedustusta, ja on vielä käsittelyssä. Arvioitu esittelyviikko muutoksille on huhtikuussa 2026. Tarkkaa arviota voimaantulosta ei vielä ole.

_{Yhteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan nykyisin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Hallitus on päättänyt laskea soveltamisrajan 100 työntekijän yrityksiin. Tätä muutosta edistetään hankkeen toisessa vaiheessa.}

Myös määräaikaisiin työsuhteisiin, lomautusilmoitusaikaan ja takaisinottovelvoitteeseen on tulossa muutoksia. Esityksen mukaan määräaikainen työsopimus voitaisiin jatkossa tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta – tästä lisää ASIA-lehden numerossa 1/2026 sivuilla 6-7 ja nettisivuillamme.

Lisäksi lomautusilmoitusaika lyhenisi nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään ja takaisinottovelvollisuus poistuisi alle 50 työntekijän yrityksiltä. Tavoiteaikataulu muutosten voimaantulolle oli jo 1.1.2026, mutta lakipaketti on vielä eduskunnan käsittelyssä, ja voimaantulo lykkääntyy pidemmälle vuoteen.

Työttömyysturvaan on tehty useita lakimuutoksia viime vuosien aikana. Sama trendi jatkuu, ja 1.3.2026 laki muuttuu karenssien osalta. Muutoksen myötä heti ensimmäisestä moitittavasta menettelystä työnhaussa tai työvoimapalveluiden käytössä asetettaisiin seitsemän päivän mittainen karenssi. Jo toisesta moitittavasta menettelystä työttömyysturvaoikeuden voisi menettää. Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO on kirjoittanut asiasta tarkemmin nettisivuillaan sekä tämän lehden sivulla xxx.

Lisäksi paljon mediassakin jo puhututtanut palkka-avoimuusdirektiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kevään aikana. Esitetty voimaantulopäivä on 18.5.2026, ja viimeinen takaraja voimaantulolle on 7.6.2026. Olemme kirjoittaneet asiasta tarkemmin nettisivuillamme 27.5.2025 sekä ASIA-lehden numerossa 2/2025 sivuilla 28-29.

_{Palkka-avoimuudella tarkoitetaan sitä, että palkkauksen ja palkitsemisen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää. Tavoitteena on edistää sukupuolten palkkatasa-arvoa ja kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Työnantajan on siis varmistettava, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa. Myös rekrytointilanteen palkka-avoimuutta parannetaan.}

Vielä ollaan poistamassa työntekijän oikeus päättää säästövapaan pitämisen ajankohdasta. Säästövapaata koskevaa sääntelyä muutettaisiin niin, että jatkossa työnantaja päättäisi säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita. Tämän muutoksen arvioitu esittelyviikko on maalis-huhtikuun taitteessa 2026, ja mahdollinen voimaantulo myöhemmin vuonna 2026.

Hallitus on myös asettanut työryhmän arvioimaan työelämän tietosuojalain muuttamista. Työryhmän tehtävänä on erityisesti arvioida hallituksen näkemyksen mukaan hallinnollista taakkaa aiheuttavaa ”Suomi-lisää”. Työryhmän tuottaman selvityksen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Yksin ei tarvitse näidenkään muutosten kanssa jäädä. Tarjoamme jäsenillemme ajankohtaista tietoa muutoksista ja vastaamme pohdituttaviin työelämän kysymyksiin.
 

Tiivistelmä: Työlainsaadännön muutokset 2026

MUUTOS	VOIMAANTULO
Henkilöperusteinen irtisanominen	Voimassa 1.1.2026.
Yhteistoimintalaki	Muutokset soveltamisalaan ja neuvotteluaikoihin voimassa. Henkilöstön  hallintoedustusten muutosten arvioitu esittely 4/2026, mahdollinen voimaantulo myöhemmin.
Määräaikaiset työsopimukset, lomautusilmoitusaika ja takaisinottovelvollisuus	Lakimuutokset olivat lausuntokierroksella 2.6.–28.7.2025. Valmistelu jatkuu.
Työttömyysturvan karenssit	Voimaan 1.3.2026.
Palkka-avoimuusdirektiivi	Esitetty voimaantulo 18.5.2026, viimeistään 7.6.2026.
Säästövapaan pitämisen ajankohta	Arvioitu muutosten esittely 14/2026, mahdollinen voimaantulo myöhemmin.
Työelämän tietosuojalaki	Työryhmä asetettiin toimikaudelle 20.5.−12.9.2025. Jatkotoimenpiteitä arvioidaan työryhmän selvityksen pohjalta.

 

Teksti: Karen Saarinen, ASIAn työmarkkinajuristi  Kuva: Arvo Arvilehto, Kuvakas ja Adobe