11.05.2026 | Työelämä, Työelämä
Tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia ja tulee koko ajan tiiviimmäksi osaksi työelämää. Kaksi asiantuntijaa kertoo, miten he hyödyntävät tekoälyä omassa työssään, miten tekoäly on muuttanut työntekoa ja mitä sen käytössä tulee ottaa huomioon.
Tekoäly on vähitellen hiipinyt osaksi omaa työtä, sanoo Elisan yrityspuolella Develpoment Leadina työskentelevä Minna Kolehmainen.
Hänen kollegansa Development Leadina Elisalla työskentelevä Katri Lukkarinen kertoo, että tekoäly helpottaa etenkin dokumentaation tuottamista. Tekoälyä voi käyttää palavereissa sihteerinä. Se tekee kokouksesta muistiinpanot ja yhteenvedot, mikä säästää aikaa.
Kuvassa Minna Kolehamainen ja Katri Lukkarinen Elisalta
– Voin keskittyä paremmin läsnäoloon. Pohjadatan kautta työstä tulee vuorovaikutteisempaa. Se on mielekästä, Lukkarinen sanoo.
Lukkarinen ja Kolehmainen työskentelevät asiantuntijoina tuote- ja palvelukehityksen parissa. Kun Elisalla kehitetään uusia tuotteita, he auttavat ja varmistavat tuotteiden teknisen ja kaupallisen valmiuden sekä sen, että toimintamallit ovat yritysasiakkaille yhteneväiset.
Tekoälyn kehitykseen kaadetaan maailmalla poskettomia rahasummia.
Tekoäly-yhtiö Open AI kertoi hiljattain keränneensä tuoreimmalla rahoituskierroksellaan 122 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmistojätti Microsoft on tiedottanut viimeisen puolen vuoden aikana yhteensä yli 35 miljardin dollarin sijoituksista tekoälyn kehittämiseen Intiassa, Japanissa ja Isossa-Britanniassa. Viisi vuotta sitten perustettu tekoäly-yhtiö Anthropic on lähes 400 miljardin dollarin arvoinen.
Villeimmissä visioissa tekoälyä on nostettu internetin kaltaiseksi ihmisten elämää mullistavaksi innovaatioksi. Tekoäly kehittyy niin kovaa vauhtia, että tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa.
Tekoäly jakaa myös mielipiteitä. Osa näkee sen käytössä mahdollisuuksia, osaa tekoäly pelottaa. Mitkä työtehtävät tai ammatit tekoäly korvaa? Korvaako tekoäly ihmisen?
Halusi sitä tai ei, tekoäly on tullut mukaan työelämään. Lukkarinen ja Kolehmainen käyttävät tekoälyä rutiininomaisten töiden hoitamiseen, esimerkiksi palaverien – joita on asiantuntijatyössä paljon – muistiinpanojen ja dokumentoinnin apuna.
Kolehmainen käyttää tekoälyä myös erilaisten materiaalien käsittelyyn. Aikaa säästyy, kun ohjaa tekoälyn suodattamaan datasta olennaisimmat asiat. Tekoälyn avulla laajoista datamääristä saa luotua nopeasti yhteenvetoja ja raportteja.
Tekoälyä kohtaan pitää muistaa olla kriittinen, sanoo asiantuntijana työskentelevä Minna Kolehmainen.
– Sellaisenaan tekoälyyn ei kuitenkaan voi luottaa datan käsittelyssä. Tekoälyn tuottamaa tieto täytyy silti tarkastaa ja käydä läpi. Tekoälyä kohtaan pitää olla kriittinen. Se tuottaa juuri niin hyvää dataa ja ymmärrystä kuin sille syötetty lähtödata tarjoaa, Kolehmainen sanoo.
Kokousten fasilitoinnin ja datan käsittelyn kaltaisten rutiininomaisten tehtävien helpottamisen ohella Lukkarinen mainitsee käyttävänsä tekoälyä sparraamaan ajatteluaan. Tekoälyltä voi saada uusia näkökulmia.
Tekoälyllä voi tuottaa kehitystyöpajaan valmiita pohjia, joita asiantuntijat yhdessä kehittävät.
– Olen huomannut, että tekoäly tukee ajattelua ja nopeuttaa valmistelua. Ihminen vastaa kuitenkin edelleen kokonaiskuvasta ja kontekstista. Päätösvastuu on ihmisellä, Lukkarinen sanoo.
Lukkarinen ja Kolehmainen sanovat molemmat, että tekoäly on hyvä apuväline – nimenomaan apuväline, ei ihmisen korvaaja.
Vaikka tekoäly nopeuttaa rutiininomaisia töitä, auttaa ja avartaa ajattelua, perustaidoista kannattaa pitää huolta, Kolehmainen huomauttaa. Palaverimuistiot ja esitysmateriaalit täytyy edelleen käydä läpi ja tarkastaa.
Tekoälyn käyttö ei ole ongelmatonta. Sen riskeistä saatiin konkreettinen esimerkki, kun Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat maaliskuun lopussa uutisen, joka väitti puolustusministeriön tiedottaneen Kouvolassa pudotetuista Venäjän lennokeista.
Todellisuudessa lennokkeja ei pudotettu, eivätkä ne olleet venäläisiä. Molempien lehtien vastaavat päätoimittajat pyysivät virheellistä uutista anteeksi ja kertoivat sen olleen tekoälyn tekemä.
Katri Lukkarisen mielestä tekoälyn käyttöön tarvitaan pelisääntöjä ja regulaatiota.
Katri Lukkarinen hyödyntää tekoälyä asiantuntijatyössä: ”Tekoälyn lukutaitoon kannattaa panostaa.”
Tekoälyä hyödyntävän asiantuntijan täytyy tiedostaa sen tietoturvariskit: minkälaisia tietoja tekoälylle voi syöttää, mitä se tallentaa. Ilmaisia ja valvomattomia AI-sovelluksia kannattaa ammattikäytössä välttää.
Asiantuntijan täytyy myös tunnistaa hetket, kun tekoälyn tuottaman tiedon arviointi vaatii erityisen kriittistä arviointia. Yritystasolla tekoälyn hyödyntämisen täytyy olla suunnitelmallista.
– Sitä varten pitää olla koulutusta. Tekoälyn lukutaito ja eettinen käyttö ovat ihan keskeisiä asioita, joihin kannattaa panostaa, Lukkarinen arvioi.
– Toivoisin että yrityksissä henkilöstö otetaan paremmin mukaan tekoälyn käyttöönottoon, että ihmiset ymmärtävät, mitä se omassa yrityksessä tarkoittaa, Kolehmainen jatkaa.
Tiedon käsittelyyn liittyvien uhkien ohella tekoälykehitys uhkaa myös joitakin ammatteja. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne sanoi keväällä 2025, että viiden vuoden päästä mediayrityksen pitäisi tekoälyn avulla olla joko puolet nykyistä tehokkaampi tai tehdä nykyiset työt puolet pienemmällä työvoimalla.
Elisalla ylempien toimihenkilöiden varapääluottamusmiehenä toimiva Minna Kolehmainen sanoo tekoälyn nousevan usein esiin muutosneuvotteluissa. Hän on pannut merkille, että tekoälyn kehittymisellä perustellaan toisinaan tarvetta muutosneuvotteluille
– Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tekoälyn käyttäminen etukenossa perusteena muutokselle, on väärä lähtökohta. Asiaa pitäisi katsoa vasta siinä vaiheessa, kun tekoäly on kunnolla käytössä, Kolehmainen sanoo.
Tekoälyn käyttöönotossa eletään nyt jonkinasteista murrosvaihetta. Minna Kolehmainen sanoo, että, hänkään ei vielä täysin ymmärretä, mitä kaikkea tekoälyllä voi tehdä.
– Omassa työssäkin olisi mahdollista hyödyntää tekoälyä enemmän. Hyviä vinkkejä voi saada, kun keskustelee ihmisten kanssa.
Miten asiantuntijatyössä tekoälyyn kannattaisi suhtautua?
Pian 28 vuotta Elisalla työskennellyt Kolehmainen ajattelee tekoälykehityksen olevan yksi uusi työkalu monien joukossa.
– Itse ajattelen, että tekoälyyn kannattaa suhtautua avoimin mielin, nimenomaan työvälineenä. Se on yksi uusi työväline aikaisempien rinnalle, joka mahdollistaa paljon. Kunhan muistaa kriittisyyden sen käyttämisessä, Kolehmainen arvioi.
Lukkarinen ajattelee, että asiantuntijoiden korvaamisen sijaan tekoäly ennemminkin korostaa ja vahvistaa asiantuntijuutta.
Vaikka tekoäly tuottaisi hyvinkin luotettavan oloista tietoa, ihmistä tarvitaan edelleen validoimaan tietoa.
– Näin on. Tekoäly on edelleen apuväline. Sen tuottama tieto ei ole aina luotettavaa. Asiantuntijan osaaminen nousee tekoälyn myötä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi, Lukkarinen pohtii.
Tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa, mutta yritetään. Lukkarinen arvelee, että tulevaisuudessa asiantuntijaosaaminen perustuu kykyyn työskennellä tekoälyn kanssa. Delegoida sille rutiineja ja hyödyntää sitä ajattelun sekä päätöksenteon tukena.
– Asiantuntijuus ja asiantuntijuuden arvo syntyy kokonaiskuvan ymmärtämisestä. Ihmisten välistä vuorovaikutusta tekoäly ei pysty helposti korvaamaan. Teknisen osaamisen tai syvän substanssiosaamisen merkitys saattaa vähentyä ja inhimillisyyteen liittyvät taidot tulevat korostumaan.
Teksti: Jaakko Tiira Kuvat: Jani Laukkanen
Juttu on julkaistu ASIA-lehdessä 2/2026.
Lue lisää jäsenyydestä