11.12.2025 | Työelämä
Kesko ja Mothers in Business -verkosto ovat esimerkkejä tahoista, jotka järjestävät naisille suunnattuja johtajuushautomoita. Niiden ideana on rohkaista naisia hakeutumaan johtotehtäviin. Hautomoihin on hakenut moninkertainen määrä halukkaita aloituspaikkoihin nähden.
Keskolla on tavoite: vuoteen 2030 mennessä 40 % sen ylimmästä johdosta ja 45 % keskijohdosta tulisi olla naisia.
– Tällä hetkellä Keskon hallituksessa on naisia yli 40 % eli ensi vuonna voimaan tulevan direktiivin ylittävä määrä. Konsernin johtoryhmässä on vuoden alusta puolet naisia, puolet miehiä, sanoo Keskon vastuullisuuden kehitysjohtaja Tiina Suvanto.
– Tavoitteet ovat aika kovat ja niihin on vielä matkaa. Meidän pitää pohtia, miten saamme enemmän naisia johtajuusputkeen ja miten jokainen organisaation sisällä pystyisi entistä vahvemmin kasvattamaan omaa osaamistaan, Suvanto summaa.
Yksi keinoista on Keskon viime vuonna aloittama, naisille suunnattu johtajuushautomo. Se lähti muotoutumaan Mothers in Business (MiB) -yhdistyksen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.
Kesko on ensimmäinen kumppani, jonka kanssa MiB toteuttaa johtajuushautomon. Aiemmin se on järjestänyt vastaavanlaisia johtajuusohjelmia jäsenistölleen.
– MiB on raikas järjestö. Se ajaa asioita, jotka ovat varmaan meidän kaikkien mielestä työelämälle eduksi, sanoo Suvanto.
Hänen mukaansa hautomo täydentää erinomaisesti Keskon laajaa johtamiskoulutuskokonaisuutta, jossa on pieni koulutuksen mentävä aukko asiantuntijatehtävissä ja esihenkilötehtävissä työskenteleville.
Hautomo sai jo ensimmäisenä toteutusvuotenaan 2024 erinomaiset palautteet osallistujilta, joita oli kolmisenkymmentä. Hakijoita oli neljä kertaa enemmän.
"Johtamiseen tarvitaan enemmän monimuotoisuutta. Yhteiskunnan muuttuessa on oltava tilaa ja esikuvia kasvavalle sukupolvelle", sanoo Keskon vastuullisuuden kehitysjohtaja Tiina Suvanto. (kuvassa vasemmalla, keskellä Miia Laaksonen ja Oikealla Anna Maininki)
Hautomoon viime vuonna osallistunut Anna Maininki koki sen osuvan hyvään kohtaan ajatellen siirtymiä vaativampiin johtotehtäviin. Maininki työskentelee K-Autolla Business Support Managerina ja johtaa myynnin tuen toimintoja.
Verkostoituminen oli tärkeä osa hautomoa ja kontakteja eri toimialoilla työskentelevien kanssa syntyi paljon. Näin myös konsernituntemus kasvoi henkilötasolla.
Johtajuushautomo on sisällöltään ja toteutukseltaan erilainen kuin muut Keskon tarjoamat johtamiskoulutukset.
– Hyvällä tavalla erilainen, sanoo Miia Laaksonen. Hän työskentelee esihenkilönä Keskolla IT-yksikössä päivittäistavarakaupan parissa.
– Erityisesti naiset asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä tarvitsevat toisinaan vähän rohkaisua. Hautomo auttoi tietynlaisen asenteen löytämisessä. Ymmärrä omat vahvuutesi, kerro ne ääneen ja opettele puhumaan niistä ilman, että korvat ovat punaiset, Laaksonen sanoo.
– Miesten ja naisten johtamiskyvyissä ei ole eroa, mutta uskalluksessa ehkä on. Olen pohtinut, voiko ero uskalluksessa juontaa juurensa ikiaikaisista rooleista, joita nykyihmisenkin fysiikka edelleen tukee. Miehen roolit ovat olleet metsästäjä ja taistelija, naisen jälkeläisten selviytymisen turvaaminen.
Johtajuushautomo sisältää viisi lähikoulutuspäivää. Valinta on ollut punnittu, koska kasvokkaisen kohtaamisen on ajateltu edistävän verkostoitumista ja vertaiskokemusten vaihtoa.
Koulutuspäivissä Keskon omat johtajat ovat pitäneet omakohtaisia puheenvuoroja johtamisen prinsiipeistään ja kertoneet urakokemuksistaan. Puheenvuorojen reflektointi, erilaisten pohdintatehtävien teko ja vertaiskokemusten vaihto ovat nekin osa kokonaisuutta.
Fokus on ollut myös vuorovaikutustaitojen kehittämisessä, muutostilanteiden johtamisessa ja omasta jaksamisesta huolehtimisessa.
– Johtajan akussa pitää olla virtaa. Ja kuten Keskon autokaupan toimialajohtaja Johanna Ali sanoi, johtajan sädekehä on paljon laajempi kuin moni arvaakaan. Johtajan tapaa toimia havainnoidaan koko ajan, Anna Maininki sanoo.
– Kyse ei ole johtamisen perusopinnoista, vaan asennekoulutuksesta ja itsetuntemuksen lisäämisestä. Johtamisen teoriaa voi lukea itse, mutta täällä puhujat ovat panneet itsensä likoon ja kertoneet urapoluistaan, sanoo Miia Laaksonen.
Mieleen on jäänyt esimerkiksi oppi oman tiimin ajattelutavan liikuttelusta strategisen ja operatiivisen tason välillä.
– Asiantuntija voi olla tosi syvällä omassa poterossaan. Entä jos pysähdyttäisiin ja katsottaisiin kokonaisuutta laajemmasta kulmasta, Miia Laaksonen sanoo.
Anna Maininki huomauttaa, että rekrytoinneissa pitää osata tunnistaa, kuka on aidosti pätevin tehtävään sukupuoleen katsomatta.
Hänen mukaansa on mahdollista, että piiloasenteet vaikuttavat edelleen siihen, minkä tyyppisissä tehtävissä naiset työskentelevät tai etenevät.
Miia Laaksosen mukaan olisi haaskausta, jos puolet ihmisistä olisi sivussa johtotehtävistä sukupuolensa vuoksi.
– Johtaminen on hyvin vaativaa, eikä hyviä johtajia ole liikaa. Jotkut ominaisuuksista, joita johtamiseen tarvitaan, ovat ehkä keskimäärin yleisempiä naisilla, sanotaanko tunneäly, empaattisuus, viestintätaidot, Laaksonen sanoo.
Verkostoilla on iso merkitys johtajanimityksissä. Ne vaikuttavat siihen, kuka on saavuttanut valintapäätöksiä tekevien luottamuksen ja kenelle uskalletaan siksi antaa mahdollisuus.
Sekä Maininki että Laaksonen toteavat, että oma halu johtaa ja ottaa enemmän vastuuta pitää sanoa ääneen.
– Mutta mailaa ei voi puristaa hirveän kovaa. Valinnat eivät ole vain omissa käsissä. Niihin vaikuttavat verkostot, näytöt ja myötäiset olosuhteet sekä se, että tehtävä ja tekijä sattuvat kohtaamaan oikealla hetkellä, Laaksonen sanoo.
Johtajuushautomon konseptoinnista on vastannut Mothers in Business -yhdistyksen (MiB) toiminnanjohtaja Annica Moore yhdessä MiBin aktiivien kanssa. Kun MiB järjesti johtajuushautomon omille jäsenilleen, tarjolla olleet 70 paikkaa varattiin kahdessa minuutissa ja 200 halukasta jäi jonoon.
MiB on järjestänyt jäsenilleen johtajuushautomoita, koska naiset ovat aliedustettuina johtotehtävissä.
– Monella ei ole ollut uralla omaa sponsoria, jonka avulla olisi päässyt makustelemaan johtotehtäviä, Annica Moore sanoo.
Sponsorilla hän viittaa englannin kielessä käytettyyn ilmaisuun, joka tarkoittaa luottohenkilöitä, jotka nostavat sponsoroitaviaan kiinnostaviin asiantuntija- ja johtotehtäviin.
– Kansainvälisten tutkimusten mukaan miehillä on enemmän tällaisia sponsorisuhteita. Ei ole ennenkuulumatonta, että hallitus etsii tehtävänsä jättävän toimitusjohtajan tilalle uutta luottonimistään. Myös naisten pitäisi löytää tällaiset sponsorit, jotka nostaisivat heitä, Moore sanoo.
MiB on melko pieni toimija, ja suuren konsernin kuten Keskon antama referenssi on sille tärkeä.
– Meidän tavoitteenamme on muuttaa työelämää parempaan suuntaan. Yhtä lailla on plussaa, jos organisaatiot itse kehittävät naisjohtajuusohjelmia, vaikka toki voimme olla siinä apuna, Moore sanoo.
Vireillä on idea johtajuushautomosta, joka kokoaisi osallistujia pk-yrityksistä. Tällainen lähtökohta olisi herkullinen myös alarajat ylittävälle verkostoitumiselle.
"Johtajuuden monimuotoisuudesta on paljon hyötyä yrityksen tulokselle", sanoo Mothers in Business (MiB) -yhdistyksen toiminnanjohtaja Annica Moore.
Verkostojen tärkeys nousee esille myös Mooren puheissa.
– Suomessa työpaikat liikkuvat paljon piilotyöpaikkoina verkostoissa, joihin pitäisi saada jalkaa oven väliin. Moni avoimessa haussa oleva paikka menee sekin jollekin, joka tunnetaan entuudestaan. Se on se vesi, jota melotaan Suomessa, Moore sanoo.
Pääsääntöisesti naisia on johtotehtävissä melkein kaikilla aloilla vähemmän kuin mikä on sukupuolijakauma kyseisellä alalla keskimäärin.
Mooren mukaan naisille suunnatut johtamisohjelmat pyrkivät tasaamaan naisten kohtaamaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.
– Naisjohtajuuteen liittyy samanlaisia ennakkoluuloja kuin naisiin ylipäätään työelämässä. Stereotypiat ja ennakkoluulot kytkeytyvät esimerkiksi perhevastuisiin ja perhevapaiden jakautumiseen, Moore sanoo.
Hän nostaa esille tasa-arvon paradoksin: yhteiskunta luulee olevansa tasa-arvoinen.
MiBin jäsenkyselyissä nousee esille paljon hyvin harmaalla alueella tapahtunutta kohtelua ja selviä syrjintätapauksia.
– On tilanteita, joissa omat työtehtävät ovat valuneet toisille perhevapaan aikana ja omaan tehtävään ei voi enää palata tai miten esihenkilöroolista on siirretty asiantuntijatehtäviin. Perhevapaisiin liittyvää syrjintää on hyvin paljon, Moore sanoo.
Muun muassa ammattiliitot ja esimerkiksi Tilastokeskus ovat tutkineet perhevapaisiin liittyvää syrjintää.
MiB täytti lokakuussa 10 vuotta. Yhdistyksen perustivat viisi espoolaista äitiä, jotka kaipasivat ammatillisesti kiinnostavaa toimintaa perhevapaittensa ajaksi. Toimintaan tuli hyvin nopeasti mukaan satoja ihmisiä. Nyt MiBillä on jäseniä noin 4500, ja toimintaa ympäri maata. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi äiti tai naisoletettu. Kaupallinen ala ei ole vaatimus, vaan jäsenissä on paljon esimerkiksi juristeja, insinöörejä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneita ihmisiä.
Moore katsoo MiBin asettuvan osaksi jatkumoa, johon kuuluvat muun muassa vuonna 1884 perustettu Suomen Naisyhdistys sekä sellaiset naisasialiikkeen voimahahmot kuin vaikkapa koulunjohtaja ja poliitikko Lucina Hagman, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth sekä YK:n apulaispääsihteeri ja varatuomari Helvi Sipilä.
Lähes kuusi vuotta MiBin toiminnanjohtajana työskennellyt Moore aloitti joulukuussa Diakonissalaitoksen Kehittäminen ja hankkeet -alueen johtajana.
Teksti: Iida ylinen Kuvat: Iida Ylinen ja Jani Laukkanen
Työsuhdeopas: Johtajasopimus Työsuhteen päättäminen sopimalla – mutta millä ehdoilla? Artikkeli: Uupumuksen rajamailla ASIAn lakipalvelut
Artikkeli on julkaistu ASIA-lehdessä 4/2026