14.02.2022 | Työelämä, Työelämä
Teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle sekä tietotekniikan palvelualalle syntyi vuoden alussa ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset (TES) vaikeiden neuvottelujen jälkeen, kirjoittaa YTYn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto.
Palkankorotuksista sovitaan näiden työehtosopimusten mukaan ensisijaisesti paikallisesti. Viime kädessä ns. perälautana on malli, jossa palkkoja korotetaan 1,8 prosentin suuruisella potilla 1.3.2022 lukien. Tästä puolet on yleiskorotusta ja puolet työnantajan jakamaa erää.
YTN:n saavutettua oman neuvottelutuloksensa Teknologiateollisuuden Työnantajien kanssa, pääsivät Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro hieman parempaan neuvottelutulokseen kuin YTN. Teollisuusliitto sai kahden prosentin palkankorotuspotin ja Pro 1,9 prosenttia. Lisäksi molemmissa yleiskorotuksen osuus potista oli suurempi kuin YTN:llä. YTN:n sopimista prosenteista ei näin ollen syntynyt yleistä linjaa. Tämä on herättänyt kysymyksiä, kannattiko YTN:n ryhtyä päänavaajaksi.
Aiemmin mainituilla kolmella sopimusalalla työskentelee yli 100 000 ylempää toimihenkilöä, jotka muodostavat suurimman henkilöstöryhmän teknologiateollisuudessa. Siitä huolimatta YTN ei ole aiemmin ollut päänavaajana. Tämä este on nyt murrettu, ja jatkossa YTN:ää pidettäneen yhtä potentiaalisena päänavaajana kuin muitakin isoja neuvottelujärjestöjä. Tämä parantaa vaikutusmahdollisuuksia ja näkyy jatkossa toivottavasti myös parempina neuvottelutuloksina. Pelkkänä seuraajana olisi käytännössä hyväksyttävä muiden jo tekemät ratkaisut. Päänavaajana toimimista pidettiin siis YTN:ssä itseisarvona, vaikka saavutetut prosentit sinänsä eivät ole tyydyttäviä. Hyötyjä voimme toivottavasti kerätä myöhemmillä kierroksilla.
Tällä neuvottelukierroksella oli muitakin haasteita: vaakalaudalla olivat koko neuvottelujärjestelmä, yleissitovuuden säilyminen sekä yleiskorotukset ylipäänsä. Nämä vaikeudet onnistuttiin suurimmaksi osaksi selättämään, minkä johdosta lopputulosta voidaan alhaisista prosenteista huolimatta pitää kokonaisuus huomioiden tyydyttävänä.
Edellisellä kierroksella haasteena oli kilpailukykysopimuksista eroon pääseminen ja työnantajien halu päästä eroon yleiskorotuksista sekä korotusten perälaudoista. Tällä kierroksella kiky-sopimukset eivät enää kummitelleet, mutta halu luopua yleiskorotuksista elää työnantajapuolella entistäkin sitkeämpänä.
Tällä kierroksella neuvotteluita varjosti myös Teknologiateollisuuden sisäiset järjestelyt, joilla työehtosopimusten yleissitovuus vaarantui. Teknologiateollisuus ilmoitti viime keväänä, että se ei enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia, ja niistä kiinnostuneiden yritysten piti erikseen liittyä uuden yhdistyksen eli Teknologiateollisuuden Työnantajien jäseniksi. Mikäli kiinnostusta valtakunnalliseen sopimiseen ei olisi riittänyt, olisi työehtosopimusten yleissitovuus teknologiateollisuudessa menetetty. Tämä ei onneksi toteutunut kuin pieneltä osin – yleissitovuus menetettiin vain tietotekniikan palvelualalla, jossa yleissitovuus oli aiemminkin vain hiuksenhienosti saavutettu.
Teknologiateollisuuden sopimusalalla sekä suunnittelu- ja konsulttialalla jäseniä uuteen työnantajayhdistykseen liittyi niin paljon, että yleissitovuus säilytettiin. Huolimatta työnantajaliittojen viimeaikaisesta liikehdinnästä tuntuvat yritykset itse siis arvostavan valtakunnallisesta sopimisesta saatavia hyötyä. Tämä viesti on toivottavasti osattu vastaanottaa muissakin työnantajaliitoissa. Työehtosopimuksella saa työrauhaa, minkä arvostus entisestään kasvanee myös metsäalan yritysten kokemien haasteiden jälkeen, Metsäteollisuuden tehtyä oman irtiottonsa TES-toiminnasta.
TES-neuvottelujen alkaessa huolta aiheuttivat myös Teknologiateollisuuden Työnantajien väitteet siitä, että työehtosopimusten jälkivaikutus ei olisikaan voimassa, koska neuvotteluosapuoli oli vaihtunut. Vaikka väitteet olivat oikeudellisesti perusteettomia, olisi epävarmuus voinut aiheuttaa hankalia tilanteita. Kyseiset kolme työehtosopimusta päättyivät jo 30.11.2021, eli jälkivaikutusta tosiasiallisestikin tarvittiin. Sittemmin työnantajayhdistys kuitenkin suositteli jäsenilleen työehtosopimuksen ehtojen mukaan toimimista myös sopimuksettomana aikana, eikä tietoomme ole tullut sopimuksettomaan aikaan liittyviä ongelmia.
Neuvottelujen vaikeudesta kertoo myös se, että kaikille jaettavaa yleiskorotusta ei ollut neuvottelupöydissä tarjolla senttiäkään ennen viimeistä yötä 2.1.2022, jolloin neuvottelutulos lopulta syntyi. Työnantajapuoli halusi viimeiseen asti korotuspotin kokonaisuudessaan työnantajan jaettavaksi. YTN:ssä taas yleiskorotuksia pidetään tärkeänä, jotta palkansaajien ostovoima ei laskisi inflaation myötä.
Teknologiateollisuudessa hyväksyttyjen neuvottelutulosten jälkeen YTN on tehnyt valtakunnallisia työehtosopimuksia mm. ICT- alalla ja Arkkitehtisuunnittelualalla, molemmat Palvelualojen työnantajat PALTAn kanssa. Palkankorotukset niissä ovat noudatelleet teknologiateollisuuden päänavausta. Lisäksi YTN on tehnyt muutaman yrityskohtaisen työehtosopimuksen tietoalalla, ja useiden muiden yritysten kanssa on liityntäsopimus tai muu yrityskohtainen työehtosopimus työn alla.
Tekstimuutokset kaikissa YTN:n neuvottelemissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa ovat olleet vähäisiä. Perhevapaauudistukseen liittyvät YTN:n tavoitteet siirrettiin neuvoteltaviksi työryhmiin. Etätyöohjeita saatiin jonkun verran parannettua, mutta ei työnantajaa sitovasti. Lisäksi useita työnantajapuolen ajamia heikennyksiä saatiin torjuttua.
YTN neuvottelee parhaillaan valtakunnallisia työehtosopimuksia muun muassa informaatiologistiikassa, energia-alalla sekä rahoituksessa, joilla aloilla työehtosopimukset päättyvät alkuvuoden 2022 aikana.
Tähän mennessä tehdyt valtakunnalliset työehtosopimukset ovat kestoltaan 1+1 vuotta. Palkkaratkaisu koskee vain ensimmäistä vuotta, ja mikäli syksyllä ei päästä sopimukseen jälkimmäisen vuoden palkankorotuksista, sopimukset päättyvät. Näin ollen samat haasteet ovat uudelleen vastassa jo ensi syksynä. Työnantajapuoli tullee jatkamaan pyrkimyksiään saada palkankorotuksen jakamisen päätösvalta työnantajille, ilman velvollisuutta kaikille jaettaviin palkankorotuksiin.
Tämän asian merkityksestä on tärkeää käydä keskustelua ylempien toimihenkilöiden kesken. Onko tavoitteemme TES-palkankorotuksilla säilyttää kaikkien ylempien toimihenkilöiden ostovoima ja haluaisimmeko meriittikorotusten tulevan erikseen, TES-palkankorotusten lisäksi? Vai hyväksymmekö sen, että työehtosopimuksella sovitaan vain palkankorotuspotista, jonka työnantaja viime kädessä jakaa haluamallaan tavalla? Selvää joka tapauksessa on, että neuvottelut eivät tule olemaan helppoja jatkossakaan.
Kirjoitus on julkaistu YTY-lehden numerossa 01/2022.
Sirpa Leppäluoto YTYn työmarkkinajohtaja
Lisätietoa: työehtosopimus, lakipalvelut,
Työehtosopimukset teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle sekä tietotekniikan palvelualalle