17.04.2024 | Työelämä, Työelämä
Tuorein jäsenkyselymme paljasti hyvin monen luulevan, että ei kuulu työaikalain piiriin – silloinkin kun perusteita sille ei ole. Tällainen virheellinen käsitys voi olla haitallinen sekä taloudellisesti että jaksamisen kannalta.
Jopa 14 prosenttia vastaajista ilmoitti jäsenkyselyssämme, että ei kuulu työaikalain piiriin, ja kysyimme heiltä perustelut vastauksille. Valitettavasti avovastauksista ilmeni, että työnantaja on useissa tilanteissa ilmoittanut jäsenellemme tämän olevan työaikalain ulkopuolella, vaikka siihen ei ole työaikalain mukaisia perusteita:
Merkittävin väärä uskomus oli, että olisi mahdollista vain sopimuksella määritellä työntekijän kuuluvan työaikalain ulkopuolelle. Työaikalaki on pakottavaa oikeutta joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, mikä tarkoittaa, ettei ole mahdollista sopia esimerkiksi siitä, että työaikalakia ei sovelleta. Tällainen sopimus on mitätön, siitä riippumatta, vaikka työntekijä olisi itse halunnut näin sopia. Eri asia toki on, jos työtehtävä on sellainen, ettei olla työaikalain piirissä – tällöin asian voi luonnollisesti työsopimuksessa mainita.
Sama koskee ”kokonaistyöaika”- ja ”kokonaispalkka”-sopimuksia – niillä ei voida kiertää työaikalain velvoitteita. Jos työntekijä tehtäviensä perusteella kuuluu työaikalain piiriin, määräytyvät sallittu maksimityöaika ja minimiylityökorvaukset työaikalain perusteella – ei minkään ”kokonaissopimuksen” perusteella.
Yleinen virheellinen uskomus oli myös, että kiinteän työajan puuttuminen tarkoittaa, ettei olla työaikalain piirissä. Kyseessä voi olla esimerkiksi liukuva työaika tai joustotyö, joiden tai vastaavien järjestelyjen piirissä oleminen ei siis tarkoita työaikalain ulkopuolella olemista.
Myös työajanseurantajärjestelmän puuttuminen tulkittiin usein työaikalain ulkopuolella olemiseksi. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus työajanseurantaan. Jos työnantaja laiminlyö tätä velvollisuutta osaksi tai kokonaan, se ei tarkoita työntekijän olevan työaikalain ulkopuolella.
Työajan määrittelemättömyyden ja itse päättämisen osalta katso jäljempänä alaotsikko Työaika-autonomia.
Moni ilmoitti perusteeksi työaikalain ulkopuolella olemiselle tehtävän itsenäisyyden. Asiantuntijoiden ja muiden ylempien toimihenkilöiden työnkuvaan usein jo itsessään sisältyy huomattavakin itsenäisyys. Kukaan ei esimerkiksi päivän tai viikon alussa kerro asiantuntijalle, mitä tämän tulee tehdä taikka milloin työt tulee kunakin päivänä aloittaa ja lopettaa. Tämä ei vielä tarkoita työaikalain ulkopuolella olemista.
Myös keskijohdossa olevat esihenkilöt kuuluvat useimmiten työaikalain soveltamisen piiriin, sama koskee päällikkötehtäviä yleensä.
Joillakin perusteena työaikalain ulkopuolella olemiselle oli myynti- tai matkatyö. Jos työ on luonteeltaan liikkuvaa tai jos työaika määräytyy suurelta osin työntekijän suoraan asiakkaan kanssa sopimien aikataulujen perustella, työ voikin olla työaikalain ulkopuolella. Tällöin työnteon pitää kokonaan tai lähes kokonaan tapahtua työnantajan valvonnan ulottumattomissa. Kuitenkaan nykyteknologiassa pelkkä etätyö tai mahdottomuus fyysisen kellokortin leimaamiseen ei tarkoita valvonnan ulottumattomissa olemista. Lisäksi pitää olla kyse siitä, että työnantajalla ei ole edes mahdollisuutta määritellä työaikoja – normaalissa asiantuntijatyössä tällainen mahdollisuus on, vaikka työnantaja ei käytännössä työaikoja määrittelisikään.
Työaikalakia sovelletaan työsopimuslain mukaisiin työntekijöihin, eli käytännössä toimitusjohtajat jäävät tämän perusteella ulkopuolella. Kaikki muut – kuten myös asiantuntijat, esihenkilöt ja muut ylemmät toimihenkilöt – ovat siis ”työntekijöitä”
Työntekijöiden osalta jäseninämme olevilla ylemmillä toimihenkilöillä löytyy käytännössä vain kaksi tilannetta, jolloin voidaan olla työaikalain ulkopuolella:
Koko työnantajaorganisaation tai sen itsenäisen osan johtaminen tai siihen rinnastettava itsenäinen tehtävä. Tämä edellyttää itsenäistä vastuuta tietystä toiminnosta tai kokonaisuudesta. Mitä pienempi organisaatio on kyseessä, sitä rajoitetumpi on työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jäävä joukko. Johtajiin rinnastuvilla itsenäisillä työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat itsenäisessä vastuussa toiminnosta tai asiakokonaisuudesta, jolloin he johtavat asioita eikä ihmisiä. Tällainen ”rinnastettava” tehtävä ei ole esimerkiksi ”itsenäinen asiantuntijatyö” tai esihenkilö/päällikkötehtävät, mikäli niihin ei liity johtamistyyppinen vastuu jostakin toiminnosta tai asiakokonaisuudesta.
Jos työ on luonteeltaan liikkuvaa tai jos työaika määräytyy suurelta osin työntekijän suoraan asiakkaan kanssa sopimien aikataulujen perustella, työ voi olla työaikalain ulkopuolella – katso tältä osin tarkemmin edempää otsikon Myyntityö/matkatyö alta.
Työaika-autonomia
Jotta työ olisi työaikalain ulkopuolella, pitää kyse lisäksi olla työntekijästä, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota, ja joka siten voi itse päättää työajastaan. Tämä työaikalain kohta on valitettavasti alkanut elää omaa elämäänsä, ja tulkitaan usein virheellisesti niin, että ko. työaika-autonomia yksin riittäisi työaikalain ulkopuolella olemiseen.
Näin myös jäsenkyselyssämme, vaikka yritimme ohjata kertomalla, milloin voidaan olla työaikalain ulkopuolella. Moni ilmoitti siis perusteeksi vain, ettei työaikaa ennalta määritellä eikä valvota, tai että voi päättää työajoistaan itse. Tämän edellytyksen pitää aina täyttyä, jotta ollaan työaikalain ulkopuolella, mutta lisäksi kyse pitää olla jostakin sellaisesta työstä, joka on työaikalain listassa mainittu. Lista sisältää edellä kohdassa 1–2 mainittujen työtehtävien lisäksi mainintoja kirkon työntekijöistä sekä tietyistä valtion ja Suomen Pankin virkamiehistä, eli jäsenkunnallemme vähemmän relevanteista työtehtävistä. Lisäksi mainitaan työnantajan perheenjäsenen työ, joka myös jää työaikalain soveltamisen ulkopuolelle.
Työaikalain piirissä oleminen ei tarkoita, että oma työ ei olisi itsenäistä, ei saisi vaikuttaa omiin työaikoihinsa tai että työnantaja konkreettisesti valvoisi työn aloittamista ja lopettamista. Tähän liittyvä harhaluulo saa usein aikaan sen, että ylempi toimihenkilö itsekin haluaa olla työaikalain ulkopuolella. Sen lisäksi, että tilanne on usein pakottavan lainsäädännön vastainen (työnantajan vastuulla oleva asia), voi tilanne olla jaksamisen sekä talouden suhteen työntekijälle hyvinkin haitallinen.
Älä siis tyydy pelkkään työnantajan ilmoitukseen siitä, että et ole työaikalain piirissä. Voit tarvittaessa selvittää oikeutesi työsuhdeneuvontamme juristien kanssa.
Virheellinen käsitys työaikalain ulkopuolella olemisesta johtaa usein mm. harmaan ylityön tekemiseen. Tästä tarkemmin uutishuoneessamme: Teetkö sinäkin harmaata ylityötä? (2.5.2022) ja Jäsenkysely paljasti syitä harmaan ylityön tekemiselle. (26.04.2023) Teksti: Sirpa Leppäluoto, ASIAn työmarkkinajohtaja
Työaikasääntely - ASIAn tietopankki työsuhteesta Oletko joustava vai harmaan ylityön tekijä? - webinaaritallenne ASIAn jäsenportaalissa (vaatii kirjautumisen)