Isyys on erilaista kuin ennen. Uudistunut perhevapaajärjestelmä parantaa isien oikeuksia ja kannustaa heitä ottamaan enemmän vastuuta lastenhoidosta.

Kun Marko Jussila kertoi perheeseen syntyvästä lapsesta, kollega työpaikalla varmisteli heti, että aiothan olla vanhempainvapaalla, se kun on ainutlaatuista aikaa.

– Ja tämä viesti tuli vielä pykälää ylemmältä tasolta. Minua muistutettiin, että ymmärräthän tarjolla olevan mahdollisuuden.

Jussilan mukaan työnantajan asenne perhevapaalle jäämistä kohtaan oli alusta alkaen erittäin suopea.  

Konsulttina työskentelevä Jussila oli jo ehtinyt pähkäillä, mikä työnantajan reaktio mahtaa olla. 

– Vaikka teemme isoja ja kalliita projekteja, jotka pitää saattaa oikeaan aikaan maaliin, tuli prioriteeteissa selvästi esille, että tietysti vanhempainvapaalle voi jäädä. Kun asiasta lähdettiin keskustelemaan, oli aivan selvää, että homma järjestyy. 

Isien oikeudet keskusteluun ja käytäntöön

Lakisääteisten perhevapaiden käyttö on edelleen erittäin epätasaista äitien ja isien kesken. 

Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin laatimassa raportissa (tähän linkki) mainitaan, että lastenhoitovastuun keskittymistä äideille pidetään perussyynä sukupuolten välisille työmarkkina- ja tuloeroille. Tutkimustiedon valossa naisten asema työmarkkinoilla vahvistuisi, jos perhevapaat jaettaisiin tasaisemmin. 

Jussilan perheessä jakoa pohdittiin tarkkaan. Ensiksi äiti Sini Jussila hoiti Maria-tytärtä seitsemän kuukauden ajan, sen jälkeen oli Marko-isän vuoro viiden kuukauden osuudellaan.

Perhevapaita koskevassa julkisessa keskustelussa korostuvat usein taloudelliset näkökulmat – lapsen edun pohtiminen jää vähemmälle, samoin isien oikeudet. Perhevastuiden tasaisempi jako edistäisi miesten mahdollisuuksia täysipainoiseen perhe-elämään, jossa myös isän ja lapsen välille syntyisi vahva yhteys pienestä pitäen. 

Viime kevään ja kesän ajan Maria-tytöstä huolehtinut Marko kertoo, että heille muodostui oma rytminsä, jota noudatetaan edelleen. Aamulla tyttö haluaa syliin työnjohtajaksi seuraamaan, miten puuron- ja kahvinkeitto sujuu. 

– Hän on sylissä ja varmistaa, että homma hoituu. 

Kaksin ollessaan he lähtivät usein ulkoilemaan tai torille tapaamaan tuttuja. Toisinaan mentiin tervehtimään isovanhempia. 

– Pääsin näkemään läheltä kävelemisen aloitukset. Näin joka päivä, miten lapsi oppi uutta. 

Arvot ja asenteet muutoksessa 

THL:n erikoistutkija Johanna Närvi on nostanut esille epäilyksen siitä, perustuuko päätös isien vähäisestä perhevapaan käytöstä monesti virheelliseen käsitykseen sen taloudellisista seuraamuksista perheelle. Lisäksi hän pohtii, onko kenties niin, että taloudellisia seuraamuksia korostetaan, koska ne koetaan sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi syyksi isän lyhyelle perhevapaalle kuin sukupuolittuneisiin asenteisiin viittaavat selitykset.

Asenteet muuttuvat nekin, joskin muutos voi olla hidasta.

Tästä hyvä esimerkki on Marko Jussila, jolla on entuudestaan kolme täysi-ikäistä lasta. Lapset syntyivät vuosina 1997, 1999 ja 2003.

– En silloin edes selvitellyt mahdollisuuksiani. Nyt kun tällainen on mahdollista ja oikein valtiovalta siihen kannustaa, halusin käyttää arvokkaan tutustumisajan omaan lapseen. 

Jussilan mukaan ilmapiiri on nyt aivan toinen kuin aiemmin.

– On nykypäivää, että myös isät jäävät vanhempainvapaalle. Oma ajatteluni on sekin muuttunut. Nuorempana sitä katseli asiaa eri tavalla. Arvojärjestys oli toisenlainen. Nyt olen miettinyt, olisiko silloinkin pitänyt tehdä toisin. 

Painopiste perheelle parhaaseen ratkaisuun

Marko Jussila on tehnyt pitkän uran paperiteollisuudessa. Hän työskenteli eri tehtävissä Lohjan Kirkniemen paperitehtaalla 27 vuoden ajan. Viimeksi hän työskenteli tehtaan teknisestä sektorista vastaavana johtajana ja oli johtoryhmän jäsen. 

Kuluneet kaksi vuotta Jussila on toiminut konsulttina energia-, infra- ja teollisuussektorin kehityspalveluja tarjoavassa ruotsalaisessa, maailmanlaajuisesti toimivassa yritysjätissä nimeltä Afry. Jussila johtaa kunnossapitoon liittyvien palveluiden yksikköä. 

Sini Jussila työskentelee esihenkilönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:in opetuksen kehittämistiimissä. Uransa aikana hän on työskennellyt muun muassa korkeakoulun lehtorina ja projektipäällikkönä sekä markkinoinnin ja myynnin parissa. 

Marko Jussila kertoo, että vanhempainvapaasuunnitelmista kertominen työnantajalle herätti epävarmuutta. 

– Mietin, miten asian esitän ja tuleeko yllätyksenä, että olen näinkin pitkään poissa. Vastaus oli, että totta kai. Muiden reaktioita ei kannata edes miettiä niin paljon, vaan pyrkiä tekemään itselleen mieluisin ratkaisu. 

– Ja kun nyt katsoo peräpeiliin, niin olihan tämä ainutlaatuinen mahdollisuus ja arvokasta aikaa. 

Isoäiti apuna

Vuoden ikäisen tyttären tärkeänä hoivaajana on nyt myös Sinin eläkkeellä oleva äiti. Marko huolehtii tyttärestä maanantaiaamupäivän, kunnes mummin aamujuna Itä-Suomesta on perillä Kouvolassa. Mummi asuu yhdessä Jussiloiden ja Sinin kahden teini-ikäisen lapsen kanssa torstai-iltaan, jolloin juna suuntaa takaisin kotikonnuille. Perjantait Sini hoitaa tytärtään ja käyttää tähän Markolta yli jääneitä vanhempainpäiviä.

Nykyinen järjestely on perheen mieleen, kun lapsi saa vielä olla kotona.

Perheessä käyty pohdinta siitä, miten vanhempainvapaat kannattaa jakaa, ei ollut aivan helppoa. Lopulta kaikki onnistui hienosti.  

Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Marjo Jussilan perhealbumi

Jutussa on hyödynnetty lähteenä Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin laatimaa raporttia: Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon? Mikrosimulointituloksia kolmesta skenaariosta isän käyttämien vanhempainrahapäivien vaikutuksesta käteen jäävään tuloon perheessä.

Artikkeli on julkaistu alunperin Akavan verkkosivuilla

Lisää aiheesta

Perhevapaauudistuksen tavoitteena parantaa tasa-arvoa, perheiden päätökset tärkeitä

Perhevapaat uudistuvat - mikä muuttuu?

Tietopankki työsuhteesta: Perhevapaat