Lisää naisia yritysten hallituksiin. Se on lyhykäisyydessään ensi kesänä voimaan astuvan EU-direktiivin tavoite.

EU-direktiivin myötä kaikissa EU-jäsenmaissa pörssiyhtiöiden hallituksiin otetaan käyttöön sukupuolikiintiöt. Direktiivi astuu voimaan heinäkuussa 2026. Sen perusteella pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulee olla naisia. 

Miesten ja naisten tasaisempi edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa voi saada aikaan kiinnostavia muutoksia. Viitteitä mahdollisista muutoksista antaa esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimus, jossa tarkasteltiin pohjoismaisten pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijaon vaikutusta yritysten päätöksentekoon.

Tutkimuksen tuloksia voi tulkita siten, että ne yritykset, joissa naisten osuus hallituksen jäsenistä oli suurempi, ottivat pidättyväisemmin riskejä yrityskaupoissa ja siis esimerkiksi maksoivat pienemmän kauppasumman tai vetäytyivät kaupasta.

Lisäksi huomattiin, että naisten osuus hallituskokoonpanoissa oli yhteydessä valmiuteen tehdä tarvittavia liikearvon arvonalennuskirjauksia, jos yrityskaupalla ei ollutkaan osuttu kultasuoneen.

Åbo Akademin teollisuustalouden yliopistonlehtori Jonas Spohr arvioi tämän osoittavan, että naisten on keskimäärin helpompi myöntää virheensä niiden peittelyn sijaan. 

Kuvassa: Jonas Spohr

Tutkimusta varten koottu data pohjoismaisten pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanoista kattoi vuodet 2009–2018. 

Tutkimusidea lähti Spohrin mukaan liikkeelle menetelmällisestä oivalluksesta.

– Löysimme järkevän mittarin verrata, miten naisten suurempi osuus hallituksessa vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon yrityskaupoissa. 

Avainkäsitteenä oli kirjanpidollinen käsite nimeltä goodwill, joka on suomeksi liikearvo. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten liikearvojen kirjaukset taseeseen kytkeytyivät hallitusten sukupuolijakaumaan. 

Liikearvo on tarkastelun kohteena siksi otollinen, että se ei ole jonkin täsmällisen laskutoimituksen lopputulemana muodostuva luku, vaan liikearvon määrittelyssä painavat mielipiteet ja arviot.

– Liikearvoa voi jättää alaskirjaamatta, jos sen arvon pystyy perustelemaan laskelmilla ja ennusteilla, joiden oikeellisuutta tilintarkastajan on vaikea arvioida. Liikearvo on siis vähän löysä, arvioihin perustuva ja siksi aika erilainen käsite kuin monet muut tarkemmat elementit taseessa, kuten vaikkapa varastotilanne, eli paljonko tiettyjä tuotteita on hyllyssä ja mikä on niiden arvo, Spohr havainnollistaa. 

– Liikearvo lasketaan tulevaisuuden tuotto-odotuksien mukaan, ja kassavirrathan ovat pitkälti arvauksia. Teoriamme mukaan riskihalukkuus johtaa suurempaan liikearvoon, eli tehdään enemmän yrityskauppoja ja maksetaan yrityksistä enemmän, sekä haluun peitellä mahdollisesti liian kallilla tehtyjä kauppoja jättämällä liikearvo alaskirjaamatta. Jälkimmäisessä päätöksessä on myös riskinsä, koska markkina voi huomata asian, jolloin uskottavuus kärsii.

Spohr nostaa esille myös aikaisemmat tutkimukset, joissa on osoitettu, että naiset keskimäärin pyrkivät toimimaan eettisemmin ja kirjaamaan esimerkiksi luvut oikein, ja että naisvaltaisissa yrityksissä on vähemmän tuloksen manipulaatiota. Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuksessa tämä ilmeni siten, että niissä hallituksissa, joissa oli tavanomaista enemmän naisia, tarvittuja liikearvon arvonalennuskirjauksia tehtiin enemmän.

•••

Kiinnostava huomio sukupuolten välisiä eroja liike-elämässä kartoittaneissa tutkimuksissa on Spohrin mukaan sekin, että johtotehtäviin nousevat naiset ovat usein poikkeuksellisia, eivätkä välttämättä piirteineen edusta keskivertonaisia, vaan heillä saattaa olla miehiäkin enemmän tyypillisesti miessukupuoleen liitettyjä piirteitä kuten katteetonta itsevarmuutta tai korkeaa riskinottohalua.

Spohr huomauttaa, että kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet senkin, että naisen pitää olla miespuolisia hakijoita ansioituneempi tullakseen valituksi toimitusjohtajaksi tai yrityksen hallitukseen. Erityisen vahvasti tämä on ollut tunnistettavissa esimerkiksi Japanissa.

•••

Keskuskauppakamari on seurannut naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa vuodesta 2011 lähtien. Vajaan viidentoista vuoden aikana naisten osuus on kasvanut tasaisesti. Keskuskauppakamarin tuoreessa katsauksessa heinäkuulta 2025 todetaan, että paria tasaantumisvaihetta lukuun ottamatta kasvuvauhti on ollut 1–2 prosenttiyksikköä vuodessa. Kun vielä vuonna 2011 18 prosenttia pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli naisia, vuonna 2020 naisten osuus saavutti ensimmäisen kerran 30 prosenttia. 

Tänä vuonna naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin, joka on jälleen uusi ennätys.

Katsaus kattaa kaikki kesäkuun 2025 puolivälissä Helsingin Pörssissä listatut suomalaiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, yhteensä 130 kappaletta. 

Vaikka suunta on ollut ylöspäin, kansainvälisessä vertailussa Suomi on jäänyt muiden maiden jalkoihin. Keskuskauppakamarin katsauksessa todetaan, että vertailussa muihin EU- ja ETA-maihin Suomen sijoitus on vähitellen pudonnut ja viime vuonna Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Toisin kuin monissa kärkipään maissa, Suomessa ei ole otettu käyttöön kehitystä vauhdittavaa kiintiölainsäädäntöä, kuten on tehty jo vuosia sitten esimerkiksi Norjassa ja Ranskassa. Suomessa on oletettu yhtiöiden toimivan oma-aloitteisesti epäsuhdan tasaamiseksi. 

Kiinnostavaa on kääntää katse pörssiyhtiöistä myös pk-yritysten suuntaan. Suomen Yrittäjien vuonna 2024 toteuttaman kyselyn mukaan naisia on nyt mukana 67 prosentissa pk-yritysten toimivista hallituksista. Vuonna 2019 osuus oli 55 prosenttia.

Pelkkiä miehiä on 33 prosentissa pk-yritysten hallituksista, naisia ja miehiä on yhtä paljon 30 prosentissa, ja naisia on enemmistö tai koko hallitus 18 prosentissa yrityksistä.

Naisten osuus on suurin palvelualoilla ja kaupassa, pienin puolestaan rakentamisessa. 

Jos vuorostaan tarkastellaan Helsingin pörssiin listattujen yritysten toimitusjohtajia, eräänlainen merkkipaalu oli vuosi 2024, jolloin toimitusjohtajien joukossa oli enemmän naisia kuin Juha-nimisiä. 

Suomessa liike-elämän miesvaltaisuus johtoporrasta tarkasteltaessa on silmiinpistävää. Miksi?

– Jokin vanha yhteiskuntarakenne sieltä paistaa vielä läpi. Tilanne oletettavasti muuttuu, kun korkeakouluopiskelijoista yhä useampi on nainen, Spohr arvioi.

Teksti: Iida Ylinen
Kuva: Jonas Spohr

Artikkeli on julkaistu ASIAn jäsenlehdessä 3/2025