Vuosilomalaki perustuu ansaitsemisperiaatteeseen, jonka mukaan työntekijä kerryttää vuosilomaa jokaiselta työssäolokuukaudelta. Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso 1.4.–31.3., jonka aikana lomat ansaitaan, ja lomavuosi puolestaan se kalenterivuosi, jolloin ansaitut lomat pidetään.
Ansaitsemisperiaate on vuosilomalain lähtökohta, jonka mukaan työntekijä ansaitsee tietyn lomaedun jokaiselta kalenterikuukaudelta.
Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana vuosiloma pidetään.
Lomamääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Lomanmääräytymisvuosi on se ajanjakso, jonka aikana tietylle lomavuodelle kuuluvat lomat ansaitaan.
Täysi lomanmääräytymisvuosi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista päivää. Työssäolopäiviksi hyväksytään kaikki työpäivät riippumatta niiden pituudesta. Mikäli työntekijä on työsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoista päivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää neljätoista päivää, katsotaan täydeksi lomamääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Työssäolon veroinen aika katsotaan työssäoloksi laskettaessa täysien lomanmääräytymiskuukausien määrää. Työssäolon veroisena aikana pidetään mm. seuraavia poissaoloja:
Säännön piirissä olevan työntekijän osalta edellä mainittu 75 päivän aika on 150 kalenteripäivää ja 30 päivän aika on 42 kalenteripäivää.
Lomakausi on 2. toukokuuta - 30. syyskuuta välinen aika. Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. Kesäloma pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana.
Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka. Lomapalkan laskenta riippuu siitä, oletko kuukausi-, tunti- vai provisiopalkkainen. Lue lisää lomapalkasta.
Lomakorvaus on lomapalkan sijasta maksettavaa korvaus, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei voida pitää varsinaisena lomana. Tämän lisäksi lomakorvauksella tarkoitetaan sitä korvausta, joka maksetaan vuosiloman sijasta niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan (alle 14 päivää kuukaudessa ja alle 35 tuntia kuukaudessa) etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa. Lue lisää lomakorvauksesta.
Lomaraha (aiemmin lomaltapaluuraha) on työehtosopimuksiin perustuva erityinen lisä, jota maksetaan lomapalkan ja tietyissä tilanteissa lomakorvauksen lisäksi. Vakiintuneesti lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöisesti työntekijän paluuta lomalta töihin. Lomaraha voi perustua myös työpaikkakohtaiseen sopimukseen tai omaan työsopimukseen.
Lue lisää: Vuosiloma
Liity jäseneksi >