10.02.2022 | Työelämä, Työelämä
Työsuhteita koskeva kilpailukieltolainsäädäntö uudistui 1.1.2022. Keskeisin muutos liittyy työnantajan korvausvastuuseen kilpailukieltoehtojen käytöstä. Lakimuutoksella pyritään ehkäisemään perusteettomien kilpailukieltojen käyttöä.
Työnantajien tulee maksaa työntekijöille korvausta työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvista kilpailukielloista. Ennen 1.1.2022 laadittuihin sopimuksiin korvausvelvollisuutta sovelletaan kuitenkin vasta vuoden siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen. Korvausvelvollisuuden taso riippuu kilpailukiellon pituudesta: enintään kuuden kuukauden mittaisen kilpailukiellon osalta korvaus on 40 prosenttia palkasta ja yli kuuden kuukauden mittaisen kilpailukiellon osalta korvaus on 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Työnantajan korvausvelvollisuus on voimassa myös johtajasopimusten kilpailukielloissa. Lue lisää aiheesta.
Asiakkaiden houkuttelukiellolla tarkoitetaan ehtoa, jonka mukaan työntekijä ei saa työsuhteen jälkeen tietyn ajan sisällä houkutella asiakkaita siirtymään mukanaan uudelle työnantajalle tai työntekijän perustamaan uuteen yhtiöön, vastaanottaa tiettyjä toimeksiantoja taikka neuvotella tietyistä asiakkuuksista. Mikäli työsopimuksessa oleva ehto tosiasiallisesti estää asiakkuuksien vastaanoton tai niistä neuvottelemisen, voidaan ehtoa pitää houkuttelukieltona. Oikeuskäytännössä on katsottu, että asiakkaiden houkuttelukielto voidaan rinnastaa kilpailukieltoon silloin, kun houkuttelukielto rajoittaa työntekijän mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan tai toimia samalla alalla.
Asiakkaiden houkuttelukielto on rinnastettu kilpailukieltoon esimerkiksi kiinteistövälitysalalla, kun työntekijä oli sitoutunut olemaan tietyn aikaa työsuhteen jälkeen vastaanottamatta kiinteistönvälitystoimintaan liittyviä toimeksiantoja liikkeen asiakkailta (korkein oikeus 2003:19). Myös tilanteessa, jossa suurin osa myyntialan toimijoista oli työntekijän entisen työnantajan asiakkaita, houkuttelukiellon katsottiin rajoittavan työntekijän toimintamahdollisuuksia (Itä-Suomen hovioikeuden 8.2.2019 antama ratkaisu S 18/384).
Mikäli asiakkaisiin kohdistuva houkuttelukielto kaventaa työntekijän mahdollisuuksia työllistyä tai toimia samalla alalla, voidaan se näin ollen myös korvausvelvollisuuden näkökulmasta rinnastaa kilpailukieltoon.
Työntekijä voisi siis muiden edellytysten täyttyessä olla oikeutettu kilpailukieltokorvaukseen myös silloin, kun hän olisi sidottu pelkkään työsuhteen jälkeiseen asiakkaiden houkuttelukieltoon. Mikäli työntekijä taas on sidottu lyhyempään varsinaiseen kilpailukieltoon ja pidempään houkuttelukieltoon, korvaus tulisi maksaa houkuttelukiellon pituuden mukaisesti.
Kysymys on kuitenkin jossain määrin vielä epäselvä, sillä houkuttelukieltojen korvausvelvollisuuteen ei otettu kantaa lainvalmistelussa. Myöskään tuomioistuin ei ole vielä ehtinyt ottamaan kantaa siihen, tuleeko asiakkaiden houkuttelukiellostakin maksaa korvausta silloin, kun se rajoittaa työntekijän työllistymismahdollisuuksia.
Mikäli eteesi tulee kilpailu- ja/tai houkuttelukieltoa koskevia tilanteita työsopimusta tehdessä tai työpaikasta lähdettäessä, suosittelemme kääntymään juristiemme puoleen hyvissä ajoin.
Tämä kirjoitus on muokattu alun perin Edilexissä julkaistusta kirjoituksesta 4.2.2022.
Janina Hirvelä Kirjoittaja on YTYn työmarkkinajuristi