Uutishuone

Perhevapaat uudistuvat - mikä muuttuu?

15.03.2022 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2021 uuden perhevapaajärjestelmän, joka astuu voimaan 1.8.2022. Uusi perhevapaajärjestelmä antaa paljon mahdollisuuksia perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä perhevastuun jakamiseen perheen tilanteen mukaan.

Perhevapaauudistus koskee perheitä, joissa lapsen laskettu on aikaisintaan 4.9.2022, taikka joissa adoptiolapsi otetaan hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsi syntyy ennen uudistuksen voimaantuloa, vanhemmat saavat vanhempain päivärahoja vanhan lain mukaan.

Uudistuksessa korostuivat valmistelun aikana perhevapaamalli, joka jakaa hoivavastuun, mahdollistaa perheiden yhdenvertaisuuden perhemuodosta riippumatta ja huomioi erilaiset työntekemisen muodot sekä yrittäjyyden. Uudistukseen vaikutti myös EU:n työelämän tasapainodirektiivi, jossa pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Vanhempainpäivärahoille uudet nimet ja määrät

Nykyiset etuuksien nimet äitiys- ja isyysvapaat muuttuvat. Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa raskausraha ja vanhempainraha. Erityisäitiysrahaa koskevat säännökset pysyvät muutoksen myötä pääosin ennallaan, mutta etuuden nimi muuttuu erityisraskausrahaksi.

Yhden lapsen perusteella maksetaan vanhempainrahaa yhteensä 360 arkipäivää. Uudistuksessa vapaat määräytyvät lapsikohtaisesti siten, että raskaana oleva saa raskausrahaa 40 arkipäivältä ennen vanhempainrahaoikeuden alkua ja kumpikin lapsen vanhempi saa kiintiöitynä 160 arkipäivää vanhempainrahaa (arkipäiväksi ei lasketa sunnuntaita eikä arkipyhiä).

Raskausrahakausi (40 arkipäivää) voi alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja se on pidettävä yhdenjaksoisena. Aiemmin äitiysvapaan on voinut aloittaa varhennettuna jo 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Raskausrahakausi on aloitettava viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Nykysääntelyn mukainen äitiysvapaa on tullut aloittaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Eritysäitiysraha säilyy nykyisellään ja nykyisin ehdoin, ainoastaan nimi muuttuu erityisraskausrahaksi.

Vanhempainrahaa voi käyttää lapsen kahden vuoden ikään saakka, tai kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta. Yksinhuoltaja saa kaikki vanhempainpäivät käyttöönsä. Vanhempainvapaaseen on pääsääntöisesti oikeus lasta hoitavalla vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja.

Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää. Ne voi luovuttaa lapsen toiselle vanhemmalle, vanhemman puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi sekä lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Luovutettavat päivät on myös mahdollista jakaa useamman henkilön kesken. Tämä osaltaan lisää monimuotoisten perheiden mahdollisuuksia vanhemmuuden jakamiseen.

Uudistuksessa joustavuus lisääntyy huomattavasti. Joustojen määrä riippuu osin myös siitä, onko vanhempi yrittäjä, monimuotoisen työn tekijä tai freelancer vai työ- tai virkasuhteessa oleva. Perhevapaajärjestelmä mahdollistaa sen, että vanhemmat voivat määritellä vapaasti sen, milloin ovat
vanhempainvapaalla ja milloin ansiotyössä, eikä työssäolopäiviltä makseta minimipäivärahaa. Työsuhteessa olevilla olisi oikeus pitää vanhempainvapaata 1–4 vähintään 12 arkipäivän jaksossa lasta kohden.

Joustavuutta lisää myös mahdollisuus käyttää hoitovapaata ja saada kotihoidontukea vanhempainvapaajaksojen välissä, kun lapsi on täyttänyt kuusi kuukautta. Muutoin kotihoidontukea tai lastenhoitotukijärjestelmää ei tässä yhteydessä uudistettu. Hoitovapaa säilyy muutoin nykyisen muotoisena ja sitä voi saada, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

 

Kirjoittaja:
Akavan tasa-arvo ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko

Artikkeli on julkaistu YTY-lehden numerossa 01/2022.


Lisätietoa:

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Vapaat ja poissaolot

  • 43
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56
  • 13

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...