21.02.2023 | Työelämä
YTYn hallitus edellyttää hyväksymissään hallitusohjelmatavoitteissaan tulevalta pääministeriltä päättäväisiä toimia hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää korkeaa työllisyysastetta, vahvaa talouskasvua ja korkeaa työllisyyttä. Ikääntyvässä Suomessa on yhä tärkeämpää, että mahdollisimman moni työikäinen ja -kykyinen on töissä.
YTY pitää tulevan hallituskauden ykköstavoitteena työllisyysasteen nostamista viidellä prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin. Työllisyysasteen yhden prosenttiyksikön nousu parantaa alijäämäistä julkista taloutta vajaalla miljardilla eurolla. Tällä tavalla voimme varmistaa laadun sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä nuorten koulutuksessa.
Työllisyystavoite on kunnianhimoinen, ja YTY on tunnistanut viisi välitavoitetta sen saavuttamiseksi koulutus-, elinkeino-, vero-, ja talouspolitiikan kautta.
Tulevaisuuden kilpailukyky perustuu osaamiseen. Siksi työ vaatii tekijöiltään yhä korkeampaa koulutusta, osaamista ja jatkuvaa oppimista.
Peruskoululle on tarjottava riittävät resurssit, jotta jokainen nuori saa edellytykset toisen asteen opintoihin.
Muuttuvassa työelämässä tarvitaan uudenlaisia oppimisen muotoja, joustoa sekä rahoitusratkaisuja ja verokannustimia. Esimerkiksi avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun palveluita tulee kehittää niin, että jatkossa korkeakoulujen kursseja voisi suorittaa laajemmin myös ilman tutkinto-opiskelijan statusta.
Kestävän kasvun vahvistamiseksi panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin pitää nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Lähde: Tilastokeskus 2023
Samalla pitää varmistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä huolehtimalla valtakunnallisesta liikenteen perusinfrastruktuurista, johon on laskettava myös kotimaisen työvoiman saatavuus ja osaamistaso.
Työllisyysasteen nostamiseksi työn tekemisen on oltava nykyistä kannattavampaa. Työn verotuksen alentaminen kaikissa tuloluokissa kannustaa työn tekemiseen sekä tukee ostovoimaa ja talouskasvua. Akava on ehdottanut kahden hallituskauden mittaista ohjelmaa, jolla verotuksen rakenteen painopistettä siirretään työn verotuksesta muihin veromuotoihin.
YTY tiedostaa hallitusohjelmassaan, että tulevalla hallituskaudella joudutaan tekemään yksilön näkökulmasta myös ikäviä päätöksiä.
Graafi: Perusturvaa pitää kehittää vastikkeellisempaan suuntaan (YTYn jäsenkysely 2022)
Jopa 72 prosenttia jäsenkyselyn vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että perusturvaa tulisi kehittää vastikkeellisempaan suuntaan, jolloin työn vastaanottamiselle olisi aina myös taloudelliset kannusteet.
Yksi malli olisi, että työttömyysjaksoja lyhennetään purkamalla kannustinloukkuja esimerkiksi niin, että työttömyyspäiväraha määräytyy työttömäksi jääneen työhistorian pituuden mukaan.
Jopa puolet ytyläistä ilmoittaa hyväksyvänsä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja kiristetään. Tämä kanta muuttuu kriittisemmäksi iän myötä. Jopa 53 prosenttia yli 60-vuotiaista oli väitteestä täysin tai jokseenkin eri mieltä, kun taas alle 40-vuotiaiden keskuudessa korkeintaan 25 prosenttia oli väittämästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Mats Nyman YTYn toiminnanjohtaja
YTYn hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027